PÄÄTÖSANALYYSIHAASTATTELUJEN KYSYMYSLOMAKKEET
Tässä osassa esitetään, minkälaisiin kysymyksiin vastaamalla määräytyvät vertailuvut muuttujille eri vesivuosina. Säännöstelytapojen vaikutuseroja arvioinnin yhteydessä kannattaa vilkuilla osaa II, jossa on kuvattu säännöstelytapojen vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Annettaessa painoarvoja muuttujille keskeisen tärkeää on pitää mielessä säännöstelytapojen vaikutuserot. Siksi vaikutustaulukosta (liite 2) on poimittu kunkin muuttujan suhteen huonoin ja paras arvo vertailtavien säännöstelytapojen TULVO, TASA ja EKO mittausarvoista. Muuttujille annettavien vertailulukujen tulisi heijastella teidän näkemyksiänne muuttujien ja vaikutuserojen merkittävyydestä.
A TAVANOMAINEN VESIVUOSI
1. VERTAILULUVUT ALATASON MUUTTUJILLE
1.1 TULVAVAHINGOT
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Maatalous, vahingot (Mmk/v) | 0,42 | 0 | 0,42 Mmk/v |
| Ranta-asutus, vahingot (Mmk/v) | 0,76 | 0 | 0,76 Mmk/v |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (maataloudessa vai ranta-asutuksessa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuksen merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuksia muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Maatalous | |
| Ranta-asutus |
1.2 TEOLLISUUS
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Vesivoimantuotanto, Säännöstelyhyöty(Mmk/v) | 0,6 | 7,2 | 6,6 Mmk/v |
| Uitto keskeytyneenä (vrk) | 31 | 10 | 21 vrk/v Menetys n. 1 Mmk |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (vesivoimantuotannossa vai uiton harjoittamisessa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuksen merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuksia muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| Uitto |
1.3 YRITYSTOIMINTA
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Ammattikalastus
(talvikalastuksen vaikeutuminen) * vedenpinnan lasku tammikuusta jäidenlähtöön (m) |
0,42 |
0,15 |
0,27 m |
| Koskimatkailu * päivien lukumäärä, jolloin virtaama koskimatkailulle sopimaton (vrk) |
0 |
31 |
31 vrk/v Menetyksen arvo noin 300 000 mk/v |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (Päijänteen ammattikalastuksessa vai Kymijoen koskimatkailussa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Ammattikalastus | |
| Koskimatkailu |
1.4 VIRKISTYSKÄYTTÖ
ERI OSA-ALUEIDEN RANTOJEN KÄYTTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Päijänne: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
1,8 281 -13 (haitta vähenee) |
0,9 138 -156 |
0,9 Mmk/v 143 mk/v/kiinteistö 143 mk/v/kiinteistö |
| Pyhäjärvi: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,95 715 +200 (haitta kasvaa) |
0,57 1189 -274 |
0,21 Mmk/v 474 mk/v/kiinteistö 474 mk/v/kiinteistö |
| Kymijoki * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,35 475 +118 |
0,25 294 -63 |
0,10 Mmk/v 181 mk/v/kiinteistö 181 mk/v/kiinteistö |
Kysymys: Minkä osa-alueen (Päijänne, Pyhäjärvi, Kymijoki) rantakiinteistöjen virkistyskäyttöön säännöstelytapojen välisellä vaikutuserolla on mielestäsi suurin merkitys?
- Anna 100 pistettä vesistöalueelle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä.
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Päijänne | |
| Pyhäjärvi |
|
| Kymijoki |
VEDENKORKEUKSIEN VAIKUTUKSET PÄIJÄNTEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Rantakiinteistöjen
virkistyskäyttö (Päijänne) * kokonaishaitta (Mmk/v) * keskimääräinen haitta/kiinteistö (mk/kiinteistö/v) |
1,8 281 |
0,9 138 |
0,9 Mmk 143 mk/kiinteistö/v |
| Veneily (muut
kuin mökkiläiset) * vedenkorkeudet veneilylle epäsopivalla tasolla, alle NN+ 78,20 m (vrk) |
10 |
0 |
10 vrk |
| Vesimaisema * paljastuvan liejurannan laajuus loivilla rannoilla (rannan suunnassa mitattuna) (m) * päivien lukumäärä, jolloin lieterantaa näkyvissä (kpl) |
0,6 10 |
0 0 |
0,6 m 10 vrk |
Kysymys: Missä muuttujassa (rantakiinteistöjen virkistyskäytössä, veneilyssä, maisemassa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
HUOM! Jos tämä kysymys tuntuu liian hankalalta, niin siirry kohtaan 1.5 luonto. Mikäli et anna vertailulukuja, niin silloin säännöstelytapojen väliset erot Päijänteellä määräytyvät virkistyskäyttömallin haitta-arvojen perusteella.
- Anna 100 pistettä muuttujalle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Rantakiinteistön virkistyskäyttö | |
| Veneily |
|
| Maisema |
1.5 LUONTO
PÄIJÄNTEEN VESILUONTOVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Huonoin arvo |
Paras arvo |
Vaikutusero | |
| Rantavyöhykkeen
tila * ruovikoiden laajuus (km2) TAVOITTEENA RUOVIKON VÄHENTÄMINEN * saraikon pinta-ala (km2) TAVOITTEENA SARAIKON LISÄÄMINEN |
30 1,6 |
21 4,6 |
9 km2 3,0 km2 |
| Kalojen (hauen)
luontainen lisääntyminen * poikastuotanto (% luonnonmukaisesta) |
55 | 87 | 32 prosenttiyksikköä |
| Lintujen
(kuikan) pesinnän onnistuminen * vedenpinnan noususta aiheutuva pesien tuhoutumisaste (%) |
99 | 55 | 44 prosenttiyksikköä |
Kysymys: Missä muuttujassa (rantavyöhykkeen tila, kalojen lisääntyminen vai lintujen pesintä) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Rantavyöhykkeen tila | |
| Kalojen (hauen) luontainen lisääntyminen |
|
| Kuikan pesinnän onnistuminen |
KYMIJOEN VESILUONTOVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Vaikutuserojen kuvaus |
|
| Ranta- ja vesikasvillisuus | Säännöstelytapojen vaikutuserot melko vähäisiä. Suurimmat vaikutukset Anjalankosken alapuolisella rakentamattomalla jokijaksolla ja loivilla rannoilla, joissa kasvillisuusvyöhykkeet voivat laajentua joelle päin. |
| Pohjaeläimistö | Säännöstelytapojen välillä on eroja. TASA ja EKO ovat pohjaeläimistön ja erityisesti lohikalojen ravintona tärkeiden lajien kannalta nykyistä parempia vaihtoehtoja. |
| Lohikalojen lisääntyminen | Lohikalojen lisääntymisolosuhteissa on säännöstelytapojen välillä joinakin vuosina melko suuria eroja. |
Kysymys: Missä muuttujassa (rantavyöhykkeen tilassa, kalojen lisääntymisessä vai lintujen pesinnässä) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Ranta- ja vesikasvillisuus | |
| Pohjaeläimistö |
|
| Lohikalojen lisääntyminen |
PÄIJÄNTEEN JA KYMIJOEN VESILUONTOVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Vaikutuserojen kuvaus |
|
| Päijänne * Rantavyöhykkeen tila * Kalojen lisääntyminen * Lintujen pesintä |
Vesiluonnon kannalta paras säännöstely vähentäisi Päijänteellä jonkin verran ruovikoita, hidastaisi suojaisten lahtien umpeenkasvua sekä laajentaisi vesieliöille ja kalanpoikasille tärkeää sarakasvillisuusvyöhykettä.Myös kuikan pesintä onnistusi nykyistä paremmin. Huonoimmassa säännöstelyssä ruovikot leviäisivät vielä nykyisestään, saravyöhyke kaventuisi ja olosuhteet kalojen luontaiselle lisääntymiselle olisivat nykyistä hieman heikommat. |
| Kymijoki: | Kymijoella merkittävimmät muutokset tapahtuisivat lohikalojen lisääntymisessä ja lohikalojen ravintovaroissa (pohjaeläimet). Kasvillisuusmuutokset jäisivät ilmeisesti suhteellisen vähäisiksi ja koskisivat lähinnä valjastamatonta jokijaksoa. |
Kysymys: Kuinka merkittäväksi koet erot säännöstelytapojen vaikutuksissa Päijänteen ja Kymijoen vesiluontoon?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Päijänne * Rantavyöhykkeen tila * Kalojen lisääntyminen * Lintujen pesintä |
|
| Kymijoki * Saraikko ym. * Pohjaeläimistö * Lohikalojen lisääntyminen |
2. VERTAILULUVUT PÄÄMUUTTUJILLE
| Säännöstelytapojen vaikutuseron kuvaus |
|
| Tulvavahingot * Ranta-asutus * Maatalous * Teollisuus |
Vuonna 1983 tulvavahinkoja ei synny missään säännöstelytavassa. Vuonna 1992 parhaimmassa säännöstelytavassa ei synny vahinkoja lainkaan ja huonoimmassa maataloudelle ja ranta-asutukselle aiheutuu vahinkoa yhteensä hieman yli 1 Mmk. Teollisuudelle ei aiheudu vahinkoja |
| Teollisuus * Vesivoimantuotanto * Uitto |
Ero vesivoimatuotannon säännöstelyhyödyssä parhaimman ja huonoimman säännöstelytavan välillä on 6,6 Mmk/v. Vuonna 1992 uitolle aiheutuu haittaa liian korkeista virtaamista parhaimmassa säännöstelyssä 10 vrk:n ajan ja huonoimmassa säännöstelyssä 31 vrk:n ajan. |
| Yritystoiminta * Ammattikalastus * Koskimatkailu |
Talvirysäkalastuksen suhteen säännöstelytapojen välillä ei ole kovin suuria eroja. Parhaassa säännöstelyssä ei esiinny koskimatkailulle epäsopivia virtaamia. Huonoimmassa säännöstelyssä virtaamat ovat epäsopivalla tasolla 31 vrk:n ajan. |
| Virkistyskäyttö * Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö * Veneily * Maisema |
Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Päijänteellä, Pyhäjärvellä ja Kymijoella on parhaimmassa säännöstelyssä 1,3 Mmk/v ja huonoimmassa säännöstelyssä 1,8 Mmk/v. Kokonaishaittaa enemmän vaihtelee eri vesistöalueilla syntyvät haitat. Esimerkiksi Pyhäjärvellä parhaimman ja huonoimman säännöstelyn haitoissa on eroa lähes 500 mk/kiinteistö. Alkukeväästä vedenpinta on huonoimmassa säännöstelyssä noin 20 vuorokautta veneilyn ja maiseman kannalta huonolla tasolla. |
| Vesiluonto * Kasvillisuus * Kalojen lisääntyminen * Lintujen pesintä |
Päijänteellä säännöstelytapojen väliset erot vesi- ja rantaluonnossa ovat merkittävämmät kuin Kymijoella. Vesiluonnon kannalta paras säännöstely vähentäisi Päijänteellä jonkin verran ruovikoita, hidastaisi suojaisten lahtien umpeenkasvua sekä laajentaisi vesieliöille ja kalanpoikasille tärkeää sarakasvillisuusvyöhykettä. Huonoimmassa säännöstelyssä ruovikot leviäisivät vielä nykyisestään, saravyöhyke kaventuisi ja olosuhteet kalojen luontaiselle lisääntymiselle olisivat nykyistä hieman heikommat. Kymijoella merkittävimmät muutokset tapahtuisivat lohikalojen lisääntymisessä ja lohikalojen ravintovaroissa (pohjaeläimet). Kasvillisuusmuutokset jäisivät ilmeisesti suhteellisen vähäisiksi ja koskisivat lähinnä valjastamatonta jokijaksoa. |
Kysymys: Missä päämuuttujassa olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Tulvavahingot | |
| Teollisuus |
|
| Yritystoiminta |
|
| Virkistyskäyttö |
|
| Vesiluonto |
3. TARKISTUSKYSYMYKSET
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Vesivoimantuotanto * Säännöstelyhyöty (Mmk/v) |
0,6 |
7,2 |
6,6 Mmk/v |
| Päijänteen
virkistyskäyttö * Rantakiinteistöjen virskistyskäytöhaitta (Mmk/v) * Veneily (päivien lkm, jolloin W<78,20 m) * Maisema (paljastuvan liejurannan laajuus, m) |
1,8 10 0,6 |
0,9 0 0 |
0,9 Mmk/v 10 vrk 0,6 m |
| Päijänteen
vesiluonto * Rantavyöhykkeen tila * Kalojen lisääntyminen * Lintujen pesintä |
|
Ks. kohta 1.5 |
Kysymys: Missä muuttujassa (vesivoimantuotannossa, Päijänteen virkistyskäytössä ja Päijänteen vesiluonnossa) olevia vaikutuseroja pidät merkittävimpinä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| Päijänteen virkistyskäyttö |
|
| Päijänteen vesiluonto |
B KUIVA VUOSI
1. VERTAILULUVUT ALATASON MUUTTUJILLE
1.2 TEOLLISUUS
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Vesivoimantuotanto, säännöstelyhyöty(Mmk/v) | -1,2 1) | 3,8 | 5 Mmk/v |
| Sunila Oy:n vedenhankinta, päivien lukumäärä, jolloin virtaama alle kriittisen rajan (vrk) | 20 | 0 | 20 vrk |
1)
Huonoimmassa säännöstelytavassa vesivoimatuotannon arvo on pienempi kuin luonnonmukaisilla vedenkorkeuksilla ja virtaamilla
Kysymys: Kummassa muuttujassa (vesivoimantuotannossa vai Sunila Oy.n vedenhankinnassa) olevaa eroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuksen merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuksia muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| Sunila Oy:n vedenhankinta |
1.3 YRITYSTOIMINTA
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Ammattikalastus
(talvikalastuksen vaikeutuminen) * vedenpinnan lasku tammikuusta jäänlähtöpäivään (m) |
0,50 |
0,08 |
0,42 m |
| Koskimatkailu * päivien lukumäärä, jolloin virtaama koskimatkailulle sopimaton (vrk) |
143 |
102 |
41 vrk/v Menetyksen arvo noin 400 000 mk/v |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (Päijänteen ammattikalastuksessa vai Kymijoen koskimatkailussa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Ammattikalastus | |
| Koskimatkailu |
1.4 VIRKISTYSKÄYTTÖ
ERI OSA-ALUEIDEN RANTOJEN KÄYTTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Päijänne: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
4,7 718 -480 (haitta vähenee) |
2,4 365 - 833 |
2,3 Mmk/v 353 mk/v/kiinteistö 353 mk/v/kiinteistö |
| Pyhäjärvi: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,96 1206 +2 (haitta kasvaa) |
0,96 1202 - 2 |
0,21 Mmk/v 4 mk/v/kiinteistö 4 mk/v/kiinteistö |
| Kymijoki * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,40 532 - 22 |
0,31 411 -143 |
0,09 Mmk/v 121 mk/v/kiinteistö 121 mk/v/kiinteistö |
Kysymys: Minkä osa-alueen (Päijänne, Pyhäjärvi, Kymijoki) rantakiinteistöjen virkistyskäyttöön säännöstelytapojen välisellä vaikutuserolla on suurin merkitys?
- Anna 100 pistettä vesistöalueelle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä.
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Päijänne | |
| Pyhäjärvi |
|
| Kymijoki |
VEDENKORKEUKSIEN VAIKUTUKSET PÄIJÄNTEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Rantakiinteistöjen
virkistyskäyttö (Päijänne) * kokonaishaitta (Mmk/v) * keskimääräinen haitta/kiinteistö (mk/kiinteistö/v) |
4,7 718 |
2,4 365 |
2,3 Mmk/v 353 mk/v/kiinteistö |
| Veneily (muut
kuin mökkiläiset) * vedenkorkeudet veneilylle epäsopivalla tasolla, alle NN+ 78,20 m (vrk) |
112 |
61 |
51 vrk |
| Vesimaisema * paljastuvan liejurannan laajuus (keskimäärin, rannan suunnassa mitattuna) (m) * päivien lukumäärä, jolloin lieterantaa näkyvissä (kpl) |
1,7 112 |
1,5 61 |
0,2 m 51 vrk |
Kysymys: Missä muuttujassa (rantakiinteistöjen virkistyskäytössä, veneilyssä, maisemassa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
HUOM! Jos tämä kysymys tuntuu liian hankalalta, niin siirry kohtaan 2. Mikäli et anna vertailulukuja, niin silloin säännöstelytapojen väliset erot Päijänteellä määräytyvät VIRKI-mallin virkistyskäyttöhaittojen perusteella.
- Anna 100 pistettä muuttujalle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Rantakiinteistön virkistyskäyttö | |
| Veneily |
|
| Maisema |
1.5 LUONTO
Tarkastelun yksinkertaistamiseksi luontovaikutuksia ei tarkastella poikkeuksellisen kuivana vuotena
2. VERTAILULUVUT PÄÄMUUTTUJILLE
| Vaikutuserojen kuvaus |
|
| Teollisuus * Vesivoimantuotanto * Sunila Oy:n vedenhankinta |
Ero vesivoimatuotannon säännöstelyhyödyssä parhaimman ja huonoimman säännöstelytavan välillä on 5,0 Mmk/v. Sunila Oy:n vedenhankinnalle virtaamat ovat liian matalia huonoimmassa säännöstelytavassa 20 vrk. Parhaimmissa säännöstelytavoissa liian matalia virtaamia ei esiinny. |
| Yritystoiminta * Ammattikalastus * Koskimatkailu |
Talvirysäkalastusta vaikeuttaa vedenpinnan alenema talvella, joka huonoimmassa säännöstelytavassa on yli 40 cm enemmän kuin parhaassa säännöstelytavassa. Kaikissa säännöstelyissä virtaama on kauan koskimatkailulle epäsopiva. Huonoimmassa säännöstelyssä virtaamat ovat epäsopivalla tasolla 41 vrk pidemmän ajan kuin parhaimmassa säännöstelytavassa. |
| Virkistyskäyttö * Rantakiinteistön virkistyskäyttö * Veneily * Maisema |
Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Päijänteellä, Pyhäjärvellä ja Kymijoella on parhaimmassa säännöstelyssä 3,7 Mmk/v ja huonoimmassa säännöstelyssä 6,1 Mmk/v. Kesällä vedenpinta on Päijänteellä huonoimmassa säännöstelyssä 112 vuorokautta veneilyn ja maiseman kannalta huonolla tasolla, kun parhaassa säännöstelyssä liian matalia vedenkorkeuksia on 61 vuorokautena. |
Kysymys: Missä päämuuttujassa olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
- Anna 100 pistettä muuttujalle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Teollisuus * Vesivoimantuotanto * Sunila Oy:n vedenhankinta |
|
| Yritystoiminta * Ammattikalastus * Koskimatkailu |
|
| Virkistyskäyttö ** Rantakiinteistön virkistyskäyttö * Veneily * Maisema |
3. TARKISTUSKYSYMYKSET
Kysymys: Kummassa muuttujassa (vesivoimantuotannossa, Päijänteen virkistyskäytössä) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä muuttujalle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| PÄIJÄNTEEN virkistyskäyttö |
C MÄRKÄ VUOSI
1 VERTAILULUVUT ALATASON MUUTTUJILLE
1.1 TULVAVAHINGOT
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Maatalous, vahingot (Mmk/v) | 1,18 | 0,01 | 1,17 Mmk/v |
| Ranta-asutus, vahingot (Mmk/v) | 1,31 | 0,01 | 1,30 Mmk/v |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (maataloudessa vai ranta-asutuksessa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä
?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuksen merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuksia muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Maatalous | |
| Ranta-asutus |
1.2 TEOLLISUUS
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Vesivoimantuotanto, säännöstelyhyöty(Mmk/v) | 12,7 | 20,6 | 7,9 Mmk/v |
| Uitto keskeytyneenä (vrk) | 51 | 11 | 40 vrk/v Menetys n. 2 Mmk |
Kysymys: Kummassa muuttujassa (vesivoimantuotannossa vai uiton harjoittamisessa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuksen merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuksia muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| Uitto |
1.3 YRITYSTOIMINTA
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Ammattikalastus
(talvikalastuksen vaikeutuminen) * vedenpinnan lasku tammikuusta jäidenlähtöön (m) |
0,58 |
0,26 |
0,32 m |
| Koskimatkailu * päivien lukumäärä, jolloin virtaama koskimatkailulle sopimaton (vrk) |
30 |
30 |
0 vrk/v |
Ei tarvitse arvioida muuttujien vaikutuseroa, koska koskimatkailun suhteen säännöstelytavat eivät eroa toisistaan.
1.4 VIRKISTYSKÄYTTÖ
ERI OSA-ALUEIDEN RANTOJEN KÄYTTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Päijänne: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
2,5 381 +186 (haitta kasvaa) |
1,41 216 +21 |
0,9 Mmk/v 165 mk/v/kiinteistö 165 mk/v/kiinteistö |
| Pyhäjärvi: * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,94 1178 +503 (haitta kasvaa) |
0,50 624 -51 |
0,44 Mmk/v 554 mk/v/kiinteistö 554 mk/v/kiinteistö |
| Kymijoki * kokonaishaitta (Mmk/v) * haitta kiinteistöä kohden (mk/v) * muutos haitassa verrattuna toteutuneeseen vedenkorkeuteen (mk/kiinteistö) |
0,65 867 +357 |
0,35 472 -38 |
0,30 Mmk/v 395 mk/v/kiinteistö 395 mk/v/kiinteistö |
Kysymys: Minkä osa-alueen (Päijänne, Pyhäjärvi, Kymijoki) rantakiinteistöjen virkistyskäyttöön säännöstelytapojen välisellä vaikutuserolla on mielestäsi suurin merkitys?
- Anna 100 pistettä vesistöalueelle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä.
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Päijänne | |
| Pyhäjärvi |
|
| Kymijoki |
VEDENKORKEUKSIEN VAIKUTUKSET PÄIJÄNTEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
| Huonoin arvo |
Paras arvo | Vaikutusero | |
| Rantakiinteistöjen
virkistyskäyttö (Päijänne) * kokonaishaitta (Mmk/v) * keskimääräinen haitta/kiinteistö (mk/kiinteistö/v) |
2,5 381 |
1,4 216 |
0,9 Mmk/v 165 mk/v/kiinteistö |
| Veneily (muut
kuin mökkiläiset) * vedenkorkeudet veneilylle epäsopivalla tasolla, alle NN+ 78,20 m (vrk) |
10 |
0 |
10 vrk |
| Vesimaisema * paljastuvan liejurannan laajuus (rannan suunnassa mitattuna) (m) * päivien lukumäärä, jolloin lieterantaa näkyvissä (kpl) |
9,2 31 |
0 0 |
9,2 m 31 vrk |
Kysymys: Missä muuttujassa (rantakiinteistöjen virkistyskäytössä, veneilyssä, maisemassa) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
HUOM! Jos tämä kysymys tuntuu liian hankalalta, niin siirry kohtaan 2. Mikäli et anna vertailulukuja, niin silloin säännöstelytapojen väliset erot Päijänteellä määräytyvät virkistyskäyttömallin haitta-arvojen perusteella.
- Anna 100 pistettä muuttujalle, jonka vaikutuseroa pidät merkittävimpänä
- Arvioi muutoksen merkittävyyttä muilla osa-alueilla suhteessä merkittävimmän alueen pistearvoon antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muutoksen merkitys osa-alueella on puolet tärkeimmästä osa-alueesta.
- Jos pidät muutoksia eri osa-alueilla yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100
| Vertailuluku |
|
| Rantakiinteistön virkistyskäyttö | |
| Veneily |
|
| Maisema |
1.5 LUONTO
Tarkastelun yksinkertaistamiseksi luontovaikutuksia ei tarkastella poikkeuksellisen märkänä vuotena
2. VERTAILULUVUT PÄÄMUUTTUJILLE
| Säännöstelytapojen vaikutuseron kuvaus |
|
| Tulvavahingot * Ranta-asutus * Maatalous * Teollisuus |
Tulvavahinkojen suuruudessa ja kohdentumisessa on suuria eroja säännöstelytapojen välillä. Parhaimmassa säännöstelytavassa ranta-asutuksen ja maatalouden vahingot jäävät käytännössä olemattomiksi. Eniten vahinkoa aiheuttavassa säännöstelytavassa vahingot ovat yhteensä yli 2 Mmk. |
| Teollisuus * Vesivoimantuotanto * Uitto |
Ero vesivoimantuotannon säännöstelyhyödyssä parhaimman ja huonoimman säännöstelytavan välillä on 7,9 Mmk/v. Uitolle aiheutuu haittaa liian korkeista virtaamista parhaimmassa säännöstelyssä 10 vrk:n ajan ja huonoimmassa säännöstelyssä 51 vrk:n ajan. |
| Yritystoiminta * Ammattikalastus |
Talvirysäkalastuksen suhteen säännöstelytapojen välillä ei ole kovin suuria eroja. Vedenpinta alenee keväällä huonoimmassa säännöstelytavassa noin 30 cm enemmän kuin parhaassa säännöstelytavassa. |
| Virkistyskäyttö * Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö * Veneily * Maisema |
Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Päijänteellä, Pyhäjärvellä ja Kymijoella on parhaimmassa säännöstelyssä 2,3 Mmk/v ja huonoimmassa säännöstelyssä 4,0 Mmk/v. Alkukeväästä vedenpinta on huonoimmassa säännöstelyssä kuukauden veneilyn ja maiseman kannalta huonolla tasolla. Keskimäärin paljasta liejurantaa on tuolloin loivilla rannoilla paljaana lähes 10 m. |
Kysymys: Missä päämuuttujassa olevaa vaikutuseroa pidät merkittävimpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Tulvavahingot | |
| Teollisuus |
|
| Yritystoiminta |
|
| Virkistyskäyttö |
3.TARKISTUSKYSYMYKSET
Kysymys: Kummassa muuttujassa (vesivoimantuotannossa, Päijänteen virkistyskäytössä) olevaa vaikutuseroa pidät merkittävämpänä?
- Anna 100 pistettä merkittävämmäksi arvioimallesi vaikutuserolle.
- Arvioi vähemmän tärkeän vaikutuseron merkittävyyttä antamalla pisteitä välillä 0-99. Pistearvo 50 tarkoittaa, että muuttujan merkitys on puolet pienempi kuin tärkeämmän muuttujan.
- Jos pidät vaikutuseroja muuttujissa yhtä merkittävinä, anna molemmille muuttujille vertailuluvuksi 100.
| Vertailuluku |
|
| Vesivoimantuotanto | |
| PÄIJÄNTEEN virkistyskäyttö |